Tidbit v. Brilliant

▪Tidbit v. Brilliant, "Tilda"
▪rekisterinumero VH11-044-0389
▪syntynyt 08.09.2011, 4-vuotias 08.09.2011
▪holsteintamma, 166cm
▪kouluratsu, ko. Grand Prix, re. 90 cm
▪omistaa jevs / VRL-11214
▪kasvattanut Cannabia / VRL-00033
▪39 kpl KRJ sijoituksia

  © Benny de Ruiter Stables

Tilda on luonteeltaan melko tammamainen tapaus. Välillä on hyviä päiviä, jotka sujuvat mukavasti ilman minkäänlaisia ongelmia, mutta vastapainoksi on myös huonoja päiviä, jolloin tamman kanssa saa tapella jo pelkästään siitä, kumpi päättää päivän treeneistä. Hoitaessa Tilda on rauhallinen ja lempeä. Tamma rakastaa rapsutteluja ja onkin jokaisen pienen hoitajan suosikki. Hoitotoimenpiteiden ajan tamma seisoo nätisti paikoillaan. Satulavyötä kiristäessä saattaa korvat kääntyä hieman luimuun, mutta koskaan tamma ei ole kenellekään mitään pahaa uhkailuista huolimatta tehnyt. Suitsien kanssa ei ole ongelmia - kuolaimet otetaan kiltisti suuhun ja Tilda laskee automaattisesti päätään alemmas, jotta loputkin remmit saadaan kunnolla kiinni.

Satulaan noustessa kannattaa olla ripeä. Tamma ei kauhean kauaa malta seistä paikoillaan. Alkukäynneistä lähtien Tilda on useimmiten reipas. Koulukiemurat onnistuvat moitteettomasti ja tammasta huomaakin, että on perinyt liikkeet loistavasta suvusta. Treenaaminen ei kuitenkaan ole koskaan turhaa, sen on huomannut Tildan kanssa. Esteillä tamma kuumenee, mutta pysyy kuitenkin hyvin hallinnassa. Tildalla on senverran herkkä suu, että pidätteet menevät hyvin läpi vaikka tamma kuinka alkaisikin riekkua ja pomppia. Tildalla ei kuitenkaan kapasiteetti riitä mitään älyttömän korkeita hyppäämään.

Maastoreissut ovat Tildan mieleen. Tamma selvästi nauttii rauhallisista ja rentouttavista lenkeistä. Myös hieman vauhdikkaammat ovat neidin mieleen. Mikäs olisikaan kivempaa, kuin syksyisellä sänkipellolla päästellä turhia höyryjä ulos vastapainoksi kouluratsastukselle.

Sukutaulu

i. Tannersworth on komea rautias ori. Koulupainotteinen Taneli on kilpaillut KRJ:n alaisissa kilpailuissa aina Grand Prix –tasolla asti. Sijoituksia orilla on 61 kappaletta, sekä Champion –arvonimi löytyy. 166 senttimetriä korkea oriherra on luonteeltaan helposti kuumeneva ja keksii mielellään omia erikoisuuksia kouluaitojen sisäpuolella, kuten pystyynhypyt. Liikettä ja taidokkuutta Tanelilta kuitenkin löytyy.

ii. Schlachten on myös väritykseltään rautias. Pienikokoinen oriherra on säkäkorkeudeltaan vain 159 senttimetriä, mutta on silti todella näyttävä ja hienorakenteinen tapaus. Intermediate II –tasolla kilpaillut Schlachten on kantakirjattu Saksassa kolmannella palkinnolla, sekä saanut kunniamaininnan jälkeläisistään. Orilla on yhteensä 11 jälkeläistä, jotka ovat perineet isänsä näyttävät liikkeet, sekä rehellisen luonteen.

iii. Metzgen Goff olikin poikaansa paljon kookkaampi. 171 senttimetriä korkea, näyttävä ja todellinen rusettihai oli väriltään musta, kahdella sukalla korostettuna. Metzgen Goff oli luonteeltaan järkevä, mutta hieman orimainen. Ori vietti elämäänsä muutamassa eri kodissa, mutta lopulta jäi pysyvästi eräälle miehelle kilpailukäyttöön, jossa oli myös pienimuotoisesti jalostuskäytössä. Metzgen Goff jouduttiin lopettamaan 22 vuoden iässä vanhuuden tuomien vaivojen vuoksi.

iie. Beitrag Biene oli yleispainotteinen tamma. Niin kouluradoilla kuin esteiden seassa loistanut, punarautias tamma oli kipakka ja energinen, mutta ei kuitenkaan mahdoton käsitellä. Vaikka tamma ei ihan aloittelijoiden ratsu ollut, pärjäsi sen kanssa kuitenkin suhteellisen hyvin. Beitrag Biene oli säkäkorkeudeltaan vain 150 senttimetriä, mutta hyppäsi kevyesti 110 senttimetrin ratoja ja taitoi koulukiemuroita Intermediate I –tasolle asti.

ie. Wearthown oli keski-ikäisen tädin harrastehevonen. Nuoremmalla iällä Wearthown starttasi joitakin kouluratsastusluokkia, mutta jalkavamma ei antanut periksi enää rankalle treenaamiselle, joten tamma jäi kevyeen harrastekäyttöön. Varsoja tammalla on vain yksi, sillä ensimmäinen varsa kuoli synnytyksessä, jossa Wearthown meinasi itse myös menehtyä. 149 senttimetriä korkea Wearthown oli väriltään tummanruunikko, jolla oli iso läsi ja yksi sukka.

iei. Howtobe Man on yksi arvostetuimmista holsteinhevosista Saksassa. Grand Prix –tasolla kilpaillut Howtobe Man vietti vilkkaan nuoruuden, sillä ori oli esillä milloin missäkin kissanristiäisissä. 164 cm korkea tummanruunikko ori on saanut kantakirjauksessa toisen palkinnon, sekä erikseen maininnan vuoden orina vanhemmalla iällä, kun oli ansaittujen eläkepäivien aikana jalostuskäytössä. Howtobe Man vietti pitkän ja kokemusrikkaan elämän ja laukkasi ikivihreille niityille 24 vuotiaana.

iee. Bewitched oli haastava ja tammamainen tapaus. Bewitched joutuikin vaihtamaan nuoruudessa monesti omistajaa hankalan luonteensa takia, mutta palasi loppujen lopuksi kasvattajalleen, jossa tammasta alettiin hiota kevyeen kilpailukäyttöön hevosta. 156 senttimetriä korkea tamma sai jälkeläisiä yhteensä kolme, joista kaksi on edelleen kasvattajalla kilpailukäytössä.

e. Porcelain on myös jo edesmennyt tamma. Cannabian omistama, Grand Prix –tason suorittaja oli luonteeltaan mitä herttaisin ja leikkisin tamma. Tamma on periyttänyt miltein kaikille varsoilleen varmaa luonnetta, joka ei ihan vähästä hätkähdä. Jälkeläisiä Porkkana on saanut kaiken kaikkiaan kuusi kappaletta, sekä KRJ:n alaisten kilpailuiden sijoitussaldo oli tammalla hienosti 43 kappaletta.

ei. Fritz the Cat oli temperamenttinen jättiläinen. 173 senttimetriä korkea, tummanruunikko ori ei jättänyt ketään ratsastajaa kylmäksi, vaan aina keksi hankaluuksia ja kokeili ratsastajaa kaikissa tilanteissa. Oikean ja päättävän ratsastajan kanssa ori kuitenkin antoi esille miltein kaikkensa, jonka ansiosta sijoituksia on mittava määrä kouluratsastuskilpailuista, enimmäkseen Grand Prix –tasolta. Jälkeläisiä orilla on vain kaksi, sillä ori lopetettiin 14 vuotiaana auto-onnettomuuden takia.

eii. Heavy Traffic oli yhtä haastava kuin poikansa. Vauhtia ja vaaratilanteita riitti tämän herran kanssa ehkä liiaksikin, jonka seurauksena sattui monen monta tapausta varsinkin kesken kilpailuiden. Ori saattoi tuosta vaan hypätä pystyyn kesken radan ja kuumeni todella helposti. Jos ratsastaja vähänkään sähläsi liikaa orin mielestä, näytti tämä 170 cm ruunikko myös sen, milloin liika todellakin on liikaa.

eie. Generosa oli leppoisa ja rauhallinen tamma. Alkuvuodet Generosa kilpaili nuoren tytön kanssa aina aluetasolle asti, mutta myöhemmällä iällä myytiin ratsastuskouluun tuntikäyttöön. 155 senttimetriä korkea, rautias tamma olikin monen uuden harrastajan paras kaveri, sillä tamma oli todella varovainen ja tasainen liikkeissään, eikä miltein koskaan keksinyt temppuja ratsastajan päänmenoksi.

ee. Porzellan Schatten oli Tildan tavoin varsin tammamainen tapaus. Välillä oli hyviä päiviä, jolloin ratsastajan kanssa yhteistyö sujui kuin rasvattu, mutta huonojen päivien koittaessa oli miltein mahdotonta päästä Porzellan Schattenin selkään. 166cm ja väritykseltään tummanruunikko tamma vietti koko ikänsä saman omistajan luona toimittaen puskaratsun virkaa.

eei. Star-Spangled sai viettä orimaista elämää vain seitsemän vuotiaaksi asti. Ori oli loppujenlopuksi niin haastava käsitellä, jonka seurauksena orin silloinen omistaja päätti tämän ruunata. Star-Spangledilla on vain yksi jälkeläinen. Säkäkorkeutta löytyi 168cm ja väriltään ori oli punarautias. Star-Spangled lopetettiin kaviokuumeen takia 14-vuotiaana. Kisahevosenura ei kovin pitkä ollut, mutta sijoituksia tuli kouluratsastusluokista kuitenkin jonkunverran.

eee. Schattenbäumen oli suuren harrastetallin siitoshevonen. Tamma sai yhteensä kuusi toinen toistaan hienompia varsoja, jotka lähtivät eripuolille maailmaa harraste –ja kilpailukäyttöön. 165cm, ruunikko tamma ei kilpaillut miltein koskaan, mutta oli tuttu ja turvallinen puskahevonen tallin nuorille ratsastajan aluille.

Kilpailut

Merkitään vain sijoitukset, 39 kpl

Päiväkirjamerkinnät

20.01.2012 jevs
Koulutreenausta maneesissa kahden muun ratsukon joukossa. Ensimmäiset ongelmat alkoivat jo ennenkuin pääsin selkään nousemaan. Satulavyötä kiristäessäni Tilda sai jonkun apua-mut-meinataan-kuristaa-kohtauksen ja alkoi potkimaan takajaloillaan ilmaa, samalla luimien korvillaan. Hyvin uskoi tamma kuitenkin topakkaa komennusta ja lopetti potkien, tyytyen vaan luimimaan. Selkäännoustessani oli pyörimisen aika, mutta lopulta sain keikautettua itseni satulaan ja saimmekin aloittaa treenit siitä, kuinka seistään nätisti paikoillaan. Tänään ei selvästikään ollut Tildan päivä. Samaan aikaan maneesissa oli kanssamme lähistöltä oleva ruuna, jolle Tilda huuteli aina ruunan mennessä Tildan ohi. Alkuverryttelyissä Tilda oli tahmea ja jäykkä, mutta rentoutui monen voltin, ympyrän ja kiemuraurien johdosta. Harjoitusravissa Tilda ei meinannut kuunnella antamiani apuja ja jäi kokoajan ohjaan roikkumaan. Tammaa sai myös paljon tänään ratsastaa eteenpäin, mikä ei ollut ollenkaan Tildan tapaista. Lopulta kuitenkin ratsastaja käskyineen vei voiton ja alkoi tamma taipumaan tahtiini. Muutamat laukkapätkät otimme molempiin kierroksiin vaihtojen kera, mutta tänään oli parempi lopettaa lyhyeen ja olla tyytyväinen siihen, että sai työskentelyn loppujen lopuksi sujumaan.

22.01.2012 jevs
Jälleen koulutuuppausta. Saatiin Tildalle uusi koulusatula, joka oli tänään koeajossa. Tamma oli vielä sisällä, kun sen käytävälle nappasin harjaukseen. Tilda vaikutti todella rauhalliselta ja piti silmiään kiinni harjauksen ajan. Laitoin pintelit jalkoihin, satulan selkään ja suitset päähän. Selkään heitin vielä fleece-loimen alku-ja loppukävelyitä varten, sillä pakkasta on jälleen kerran. Talutin tamman maneesiin ja hyppäsin selkään. Alkuverryttelyissä tammaa sai todellakin tuuppaa eteenpäin, vaikutti todella laiskalta. Ravailtiin kevyessä ravissa kolmi-ja nelikaarista kiemurauraa, tehtiin paljon voltteja ja taivutuksia. Pienen tauon jälkeen jäin pääty-ympyrälle ravailemaan. Otettiin parit laukannostot kumpaankin suuntaan. Oikeaan kierrokseen ensimmäinen nosto oli hieman hankala, mutta toisella kerralla Tilda jaksoi kuunnella apuja paremmin ja nosto onnistui ongelmitta. Loppuravien aikana tamma oli jo rento ja hakeutui itse eteen-alas. Käynnit käytiin kävelemässä tiellä.

23.01.2012 jevs
Tildalla on ansaittu vapaapäivä. Ennen tarhaan viemistä harjasin tamman perusteellisesti ja vaihdoin puhtaan riimun tamman päähän. Kengittäjä tuli päivemmällä kengittämään tallin hevosia ja Tildankin oli aika saada uudet talvipopot jalkoihin. Tamma seisoi nätisti hoitopaikalla koko kengityksen ajan ja maltillisesta käyttäytymisestä saikin palkkioksi pari porkkanaa. Varasin myös eläinlääkärin rokottamaan Tildan ja muut hevoset. Kävin kävelyttämässä tammaa vielä illalla pihatiellä, pieni kirpeä pakkanen nipisteli poskia ja kirkkaat tähdet olivat täyttäneet tumman taivaan.

24.01.2012 jevs
Tuttavani Jenni tuli tänään ratsastamaan Tildalla. Lupasin pitää ratsukolle pienimuotoisen tunnin, sillä Jenni on ensimmäistä kertaa Tildan selässä. Laitoin tamman kuntoon sillä välin, kun odotin Jenniä saapuvaksi. Lopulta Jenni kaartoi tallin pihaan ja lähdin tamman kanssa häntä pihalle vastaan. Kävelimme maneesiin ja taluttelin tammaa muutaman kierroksen, samalla kertoen Jennille tamman perusluonteesta ja ratsastettavuudesta. Jenni hyppäsi selkään ja alkoi alkuverkkaamaan tamman kanssa. Tilda näytti todella rennolta ja reippaalta. Kehotin Jenniä ratsastamaan tammaa hieman eteenpäin, jottei jää junnaamaan paikoilleen. Tamma ravasi todella kevyesti eteenpäin. Pyysin tekemään mahdollisimman paljon voltteja ennen laukannostoa. Jennillä oli Tildaan todella hyvä tuntuma ja tamma näytti toimivan todella hyvin. Annoin ratsukon nostaa laukat omaa tahtia ja verryttelemään itsenäisesti. Tilda näytti toimivan todella hyvin Jennin kanssa, joten tästä on hyvä jatkaa kakkosratsastajan kanssa.

25.01.2012 jevs
Tänään ajattelin hypätä tamman kanssa pitkästä aikaa. Laitoin tamman kuntoon käytävällä ja pitkästä aikaa oli estesatulallekin käyttöä. Suojat etujalkoihin ja kohti maneesia, johon olin jo muutaman esteen kasannut valmiiksi. Tilda selkeästi katseli esteitä innoissaan, kun talutin alkukäyntien ajan pitkin poikin maneesia. Kiipesin selkään ja aloin alkuverryttelemään. Tamma oli todella piukea, ihankuin olisi istunut pingispallon kyydissä. Loppujenlopuksi tamma kuitenkin rentoutui hieman ja sain laukat nostettua. Ensimmäisenä vuorossa oli 60cm ristikko, josta matka jatkui samankorkuiselle okserille ja sieltä sarjalle. Tilda oli selvästi jännittynyt ensimmäiselle esteelle saapumisessa, sillä hyppäsi liian aikaisin. Toiselle esteelle saapuminen oli hieman järkevämpi ja rauhallisempi. Sarjan toisen osan yläpuomi tippui kuitenkin, josta Tilda veti herneen nenään ja pukitti. Seuraavalla kierroksella ”rata” kuitenkin sujui jo puhtaasti ja nostin kaikkia esteitä 70cm korkuisiksi. Otettiin parit hypyt kummastakin suunnasta, eikä pudotuksia enää tullut. Loppuverkat käytiin suorittamassa tiellä ja tamma sai jäädä sisään odottamaan iltaruokintaa.